Kuinka monta tarinaa
Pystyy harmaa kivi kertomaan
Kauan sitten eläneistä
Aikanaan menehtyneistä
Kuka oli tuo nainen, joka lapsensa joutui hautaamaan
Kuinka paljon hän elämässään surikaan
Kuka oli tuo, pelkkä nimi ristissä
Kirjaimissa kuluneissa, häviävissä
Mikä hänet kuoleman sai kohtaamaan
Saattoi hautaansa makaamaan
Kuka pystyisi meille kertomaan
Kaikki tarinat vanhan hautausmaan
Kauan sitten syntyneiden
Kauan sitten menehtyneiden
Kuka oli tuo mies, talon isäntä vai torpparin poika
Kertoiko hän talvi-iltoina lapsilleen tarinoita
Ehtikö hän kokea rakkauden
Kohtaamisen kahden sydämen
Unohtuvatko lopulta kaikki tarinat
Kun hautausmaan muurit sortuvat
Peittyvätkö ristit heinään
Jäävät puiden hämärään
Unohdetaanko meidätkin ajallaan
Kun makaamme alla maan
Näkeekö joku joskus vielä kiven
Ja siihen kirjoitetun nimen
Muistaa kuulleensa tarinan
Isoäitinsä kertoman
Ajasta, elämästä vaikeammasta
Unelmista, haaveista paremmasta
Kuka oli tuo pieni lapsi, joka aikuiseksi kasvanut ei
Tauti vai mikä, joka aikaisin hautaan vei
Istutettiinko haudalle kukkia kasvamaan
Vai unohdettiinko lapsonen heti poveen maan
Kovin harva enää muistelee
Vielä harvempi vanhoja kyselee
Peittyy pölyyn viimeinen, hiljainen tarina
Ja haihtuu iltaan hautausmaan portin narina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti