Yhden ruusun muistoihin painoin,
sen toit sateisena iltana
Yhden ruusun, terävine piikkeineen,
ne kämmeneeni painautuivat
En sanaakaan sanonut,
suudelmaan syöksyimme
Huulten erotessa,
hiljaisessa illassa
Sinä lähdit,
minä jäin
Ruusun piikit ihossani,
verta valuen
Minä en kadu,
en mitään
En Sinua,
en mitään
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti